tiistai 25. elokuuta 2020

Mitä opimme markkinoinnista ja viestinnästä korona-aikana?




Viimeistään korona sai yritykset havahtumaan siihen, että tuotteet tai palvelut täytyy pystyä onnistuneesti siirtämään verkkoon. Fyysisten kanssakäymisten loputtua hetkeksi kokonaan oli selvää, että seuraavan parin kuukauden ajan verkkoliiketoiminnalla on asiakaspalvelun näkökulmasta  merkittävämpi rooli kuin koskaan aiemmin. Valmiudet näihin muutoksiin olivat lähtökohtaisesti huomattavan eri tasolla, kun vertaillaan perinteistä kivijalkamyymälää digitalisaation aallonharjalla porskuttavaan IT-firmaan. 

Vähintään poikkeuksellinen kevät ja alkukesä vaati myös poikkeuksellisia keinoja, kun puhutaan markkinoinnin ja viestinnän toteuttamisesta suomalaisyrityksissä. Blogikirjoituksessa käsitellään tällä kertaa niitä kirjoittajalle erityisesti mieleen jääneitä toimenpiteitä, joilla yritykset pystyivät vaikeasta tilanteesta huolimatta tavoittamaan kohderyhmänsä verkossa ja osa jopa lisäämään myyntiään. Huomionarvoista on se, että pitkällä tähtäimellä merkittävimmät teot markkinoinnissa ja viestinnässä eivät liittyneet vain pikavoittojen tavoitteluun myyntiä kasvattamalla. 

Verkkokurssien räjähdysmäinen kasvu 

Kuten ehkä saatoit kevään aikana huomatakin, erilaisten verkkokurssien kysyntä ja tarjonta kasvoivat huimaa vauhtia. Mahdottomuus järjestää esimerkiksi koulutus -ja valmennusohjelmia perinteiseen tapaan paikan päällä pakotti näitä palveluja tarjoavat yritykset siihen, että heidän täytyi siirtää ydinosaamisensa verkkoon erilaisten kurssien muodossa. Siinä vaiheessa oltiin oivallettu jotain todella merkityksellistä, kun entuudestaan tutut yritykset lähestyivät sähköpostilla tarjoten verkkokursseja siitä, kuinka rakentaa onnistunut verkkokurssi. 

Onnistujia korona-ajan markkinoinnissa yhdisti se, että ne onnistuivat siirtämään aktiivisen läsnäolonsa verkkoon, viestimään asiakkailleen tapahtuneista muutoksista ja vastaamaan kohderyhmien keskuudessa nousseisiin kysymyksiin ostopolun eri vaiheissa digitaalisten kanavien kautta. Edellä mainitut verkkokurssit mahdollistivat yrityksille myynnin automaation ja passiivisen lisätulon verkosta aikana, jolloin liiketoimintaa ei voitu pyörittää normaalilla tavalla. Myös erilaisten webinaarien rooli ymmärryksen syventämisessä tuotteiden tai palveluiden kohdalla nostivat suosiotaan kevään poikkeusolosuhteiden aikana. 

Riskinä verkkokurssien suosion lisääntymisessä oli ja on edelleen se, että ylitarjonnan johdosta oman verkkokurssin erottuminen massasta saattaa olla haasteellista. Tässä tilanteessa yritysten tulisi miettiä kurssin sisältöä ja omia vahvuuksia seuraavien kysymysten avulla: 

1. Mihin kysymykseen tai ongelmaan kurssi tarjoaa ratkaisua?

2. Onko tarjottu ratkaisu hyödyllinen omien kohderyhmien näkökulmasta? 

3. Mikä tekee kurssista ainutlaatuisen kilpailijoihin nähden? 

Vastuullisuus, empatia ja kotimaisen työn tukeminen 

Ensimmäisen aallon jo tässä vaiheessa väistyttyä taka-alalle voidaan todeta, että vaikea tilanne yhdisti suomalaisia hienolla tavalla. Koronan luomat ongelmat olivat yhteisiä ja tämä näkyi selvästi myös markkinoinnin ja viestinnän kentällä. Teemat, kuten vastuullisuus, empatia sekä kotimaisen työn tukeminen nousivat monessa suomalaisyrityksessä pinnalle kevään aikana. 

Vastuullisuudesta puhuttaessa loistavaa käytännön esimerkkiä näytti teoillaan tunnettu huonekaluvalmistaja Hakola. Sukupolvenvaihdoksen kokenut perheyritys avasi nimittäin keväällä oman verkkokauppansa kaikille suomalaisen designin ja muotoilun parissa toimiville pienyrityksille. Päätöksen takana vaikutti luonnollisesti huoli siitä, että laadukkaita designtuotteita myyvien kivijalkayritysten kaupanteko tulisi koronan myötä romahtamaan.
Suuren yhteisen myyntikanavan perustaminen näille toimijoille oli keino, jolla pienet yritykset saivat tuotteensa suuremman yleisön näkyville ja tämä auttoi pitämään liiketoimintaa yllä vaikeassa tilanteessa. 


Hakolan verkkokauppauudistus toi pienet suomalaiset designmyymälät 
samalle myyntialustalle. 


Hakolan esimerkki tullaan varmasti muistamaan niin alan toimijoiden, kuin designin ystävien parissa pitkään. Mielikuva vastuullisesta yrityksestä, jota aidosti kiinnostaa suomalaisen työn jatkuvuus tulevaisuudessa piirtyi monien mieliin. Ylipäätään poikkeusajan markkinoinnissa ja viestinnässä oli vahvasti esillä yhteisöllisyyden korostaminen ja sellainen asenne, että yhdessä pääsemme tästä vaikeasta tilanteesta yli. 


Tavoittaminen ja sitouttaminen sosiaalisen median avulla 

Viimeisten kuukausien aikana ihmisillä on ollut entistä enemmän aikaa kuluttaa sosiaalisessa mediassa vastaantulleita sisältöjä. Tämä onkin avannut yrityksille loistavan mahdollisuuden tavoitttaa oma kohdeyleisönsä somen puolella entistä paremmin. Mielenkiintoa herättävät, kysymyksiin vastauksia antavat, viihdyttävät ja erottuvat sisällöt ovatkin nousseet merkittävään rooliin osana digimarkkinoinnin strategiaa. 

Sosiaalinen media aiheuttaa 
edelleen ainakin business-to-business sektorin yritysten parissa epäluuloa siitä, että somen avulla voitaisiin saada maksavia asiakkaita. On totta, että uusasiakashankinnan keinona se usein jääkin toiseksi esimerkiksi Google Adsiin verrattuna. Poikkeusajan markkinoinnissa ja viestinnässä Linkedinin, Facebookin ja Instagramin kaltaisella ”kevyemmällä sisällöllä” on kuitenkin selkeä tilauksensa. Yritysten ja yksityisten kuluttajien ollessa varovaisempia ostopäätösten suhteen voidaan heidän ajatuksiinsa kuitenkin vaikuttaa säännöllisillä, heitä puhuttelevilla sisällöillä sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Onnistujina poikkeusajan markkinoinnissa ja viestinnässä voidaankin pitää niitä, jotka eivät lamaantuneet tilanteesta vaan jatkoivat systemaattisesti omia kohderyhmiä puhuttelevien sisältöjen tuottamista tärkeimpiin somekanaviinsa. Tätäkin parempaa tulevaisuutta voi ennustaa niille organisaatioille, jotka nyt ja jatkossa asettavat selkeät tavoitteet somemarkkinoinnille, mittaavat tavoitteissa onnistumista datan avulla ja pystyvät näin kohdentamaan markkinoinnin panostukset parhaiten tuottaviin sisältöihin.
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti